Koko Nokian kaupunkia koskevana tärkeänä toimenpiteenä on ehkäisevän päihdetyön järjestäminen kiireellisesti. Kuntien ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä (523/2015; 1326/2010) toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä huumeiden käyttöä ja ongelmallista rahapelaamista sekä niistä aiheutuvia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön lain 5§:n mukaan kunnan tulee organisoida tarpeen mukainen ehkäisevän päihdetyön toiminta alueellaan ja nimetä vastaava kuntalain mukainen toimielin. Toiveena on, että Nokialle saadaan järjestettyä ehkäisevän päihdetyön henkilö tai työryhmä vuoden 2020 aikana.
Vanhempien entistä haastavampien erotilanteiden vaikutus lapsiin ja erovaiheen työskentelylle on enenevässä määrin tarvetta.
Huolta on herättänyt myös etenkin alakouluikäisten lasten lisääntynyt psyykkinen oireilu ja käytöshaasteet, joiden hoitamiseen kunnan omat peruspalvelut eivät olepystyneet vastaamaan.
Erikoissairaanhoito on edelleen ruuhkautunut, mikä osaltaan selittää,
että perhekeskuksen asiakkuudet jatkuvat pitkään ja erikoissairaanhoidossa
nivelvaiheessa olevat nuoret (siirtyessään lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrialle) palautuvat perustasolle. Nuorisotiimiin jonotusaika on pysynyt lähes samana vuoteen 2018 verrattuna. Puheterapeuttien vaikea saatavuus on merkittävästi vaikuttanut lasten puheterapia palvelujen
tarjontaan.
Oppilas- ja opiskeluhuollon näkökulmasta huolenaiheina peruskoulussa ja toisella asteella ovat olleet oppilaiden ja opiskelijoiden poissaolot, koulupudokkuus ja niihin liittyvä monimutkaisuus. Oppilaiden päihdemyönteisyyden on koettu
työntekijöiden näkökulmasta lisääntyneen ja muun muassa kannabiskokeilut, sekä kuukausittainen alkoholinkäyttö ovat kouluterveyskyselyiden perusteella yleistyneet.
Opiskeluhuollon työskentelyssä lasten ja nuorten mielenterveyden pulmat, masennus ja ahdistusoireilut ovat kasvussa. Myös ruokailutottumukset ovat aiheuttaneet huolta, muun muassa aamupalan ja kouluruuan syömättömyydellä on ollut vaikutus oppilaiden keskittymiseen ja jaksamiseen yhä enenevissä määrin. Asiakasmäärät oppilas- ja opiskeluhuollossa ovat jatkuvasti kasvaneet ja palveluiden tarvitsijoita on yhä enemmän.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on matalan kynnyksen palvelun kautta tulee runsaasti potilaita, joten palvelulle on selkeästi tarvetta, mutta toiminta nykyisellään ruuhkauttaa perustoimintaa. Asiakkaiden hoitoonpääsy hidastui vuoden 2019 aikana päihdepalveluissa työntekijäresurssin vaihtuvuuden ja vajeen takia.
Huoli nuorten aikuisten (alle 29-v.) vakavista päihdeongelmista jatkuu. Huumeasiakkaiden lisääntyminen ja heille palvelutarpeen mukaisen tuen saaminen on haasteellista. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonta/ välineiden vaihto ei ole mahdollista Nokialla. Kulkeminen Tampereelle ei monelle ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Likaisten välineiden käyttö lisää esim. C-hepatiittitartuntoja, jonka hoitaminen terveydenhuollossa on kallista. Käytettyjä ruiskuja ja neuloja löytyy asiakkailta saadun tiedon mukaan julkisilta paikoilta, koska niille ei ole keräysastioita.
Peliongelmia on vaikeaa tunnistaa ja ottaa puheeksi. On havaittu, että peliongelmat (tai muut toiminnalliset riippuvuudet) jäävät helposti kartoittamatta.
Päihdekuntouksen keskeytyminen sekä tiettyjen samojen henkilöiden toistuva laitoskatkaisuhoidon ja laitoskuntoutuksen tarve on huolena. Tulisi pohtia, miten näitä henkilöitä saataisiin paremmin tuettua ja kuntoutettua. Tiedon siirtyminen Tampereen selviämisasemalta päihdepalveluihin hidasta, tiedonkulussa saattaa olla parin kuukauden viive. Tällöin interventio asiakkaan tilanteeseen tulee auttamatta liian myöhään.
Ikäihmisten palveluista nähdään useampia palveluita tarvitsevien asiakkaiden asioissa kokonaisvastuun ottaminen esimerkiksi kotihoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kesken. Kotihoidon näkökulmasta on koettu tarvetta mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisäämiseen kotihoidossa tai vaihtoehtoisesti kotihoidon tyyppiseen palveluun mielenterveys- ja päihdepalveluista.
RAI-tuloksissa tulee esiin nokialaisten kotihoidon asiakkaiden alkoholin käytön lisääntyminen, kuten myös oma tai muiden huoli juomisesta. Lisäksi Nokiallakin ikääntyneiden oma kokemus yksinäisyydestä on korkea.
Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita ei Nokialla myönnetä henkilökohtaisina taksimatkoina. Yksin, etenkin haja-asutusalueella, asuvan ikääntyneen on haastavaa hoitaa asiointi itsenäisesti. Myös yksinäisyyden vähentämiseen tarjottavat palvelut, kuten lähitori, Pirkan Opiston kurssit tai avoimet liikuntaryhmät ovat vaikeasti saavutettavissa.
Nokian seurakunnan näkemyksen mukaan kaupungin mielenterveys- ja päihdetyössä viime vuosina tapahtuneet työntekijävaihdokset ym. muutokset ovat olleet haasteellisia asiakkaille: on koettu hoidon jatkuvuuden ja hoitoon pääsyn hankaloituneen sekä pitkittyneen. Lapset ja nuoret ovat kaikille yhteinen huolenaihe Nokialla. Osa voi todella huonosti ja erityisesti nuorten pahoinvointi näkyy muun muassa kriisityössä muun muassa itsemurhat, päihteet ja hoitoon pääsyn vaikeudet. Päihteiden saatavuus on liian helppoa Nokialla. Nuorten aikuisten ja erityisesti miesten moniongelmaisuus on hälyttävää, terveys, päihteet, riippuvuudet, ihmissuhteet, talous, sosiaaliset ongelmat.
