Nokian kaupungin

Johdanto

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

(Lastensuojelulaki 12 § ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §)

laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma koskee 

alle 30-vuotiaita lapsia ja nuoria. Nokian kaupunki

on valittu toteuttamaan Unicef Lapsiystävällinen kunta - mallia.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n

Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita

eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan, riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa niin omassa arkiympäristössään kuin päätöksenteossakin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Nokian kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman, ja sen seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet sisällytetään kaupungin strategiaan ja laajaan hyvinvointikertomukseen, jotka ohjaavat myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma huomioi seuraavat voimassaolevat kaupunkitasoiset strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat:

1. Laaja hyvinvointisuunnitelma 2017–2021

2. Nokian kaupungin strategia

3. Unicef Lapsiystävällinen kunta (LYK)

4. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

5. Nokian kaupungin ravitsemussuunnitelma 2019–2025

6. Mielekäs ja hyvinvoiva Nokia - Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2019–2021

7. Nokian kaupungin hyvinvointitilinpäätös 2018

Pohjana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle toimii kouluterveyskysely ja muut eri toimijoilta saadut omat mittarit sekä ammattilaisilta kerätty kokemusperäinen tieto. Lasten ja nuorten ääni kuuluu myös muun muassa Unicef lapsiystävällinen kunta mallin kautta toteutetussa kyselyssä sekä Lasten parlamentin ja Nuorisovaltuuston lausunnoissa. Erillistä kyselyä ei tätä suunnitelmaa varten järjestetty. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on toteutunut moniammatillisesti eri toimialoja ja työryhmiä työhön osallistaen.

Erityisryhmiä koskevaa hyvinvointitietoa ei ole Nokialla erikseen kerätty. Tämä johtuu siitä, että erityisryhmät ovat käsitteinä ja tarpeista käsin tarkasteltuna keskenään hyvin erilaisia. Kaikille vammaisryhmille tarjotaan lähtökohtaisesti samoja peruspalveluita kuin vammattomillekin. Viranhaltijoiden tulee järjestää tuki siten, että niiden avulla pystytään palvelemaan kaikkia asiakasryhmiä. Tämän suunnitelman toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu yhteisiä linjauksia, joita on tehty Opetusministeriön asettamassa VIP-verkostossa. Verkosto tekee valtakunnallisesti sekä seudullisesti yhteistyötä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hyväksi.

Suurin osa nokialaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kunnan tulee huolehtia siitä, että lasten ja nuorten peruspalvelut toimivat hyvin ja laadukkaasti, jolloin ne suojaavat suurinta osaa lapsista ja nuorista. Erityistason vaativia palveluita käyttää marginaali, vain 5% kaikista lapsista ja nuorista.  

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät peruspalvelut

Terveyttä ja hyvinvointia tukevat palvelut

Terveyttä ja hyvinvointia vahvistavat ja korjaavat erityispalvelut

• Neuvola- ja koulu- ja opiskelu terveydenhuollon palvelut - Varhaiskasvatus (subjektiivinen oikeus) Opetuspalvelut
• Perhekeskuksen palvelut - Vapaa-aikapalvelut: kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso
• Lapsiperheiden kotipalvelu ja sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset palvelut
• Maahanmuuttajapalvelut- seurakunta, järjestö jne.

• Neuvolan perheohjaajan ja nopean perheavun palvelut - muut perheohjaajat - kotikäyntityö
• Fysioterapian ja toimintaterapian palvelut
• Perhekeskuspalvelut  (kuraattori, psykologi ja puheterapiapalvelut)
• Oppimisen tukipalvelut
  - oppimisen tukipalvelut perusopetuksessa- kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa- kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa
• Lapsiperheiden kotipalvelu
• Nopea perhetyö
• Erityisnuorisotyön yksilöohjaus (vapa) 
• Etsivän nuorisotyön palvelut (vapa) 
• Aapo-ohjaus ja starttipaja - seinätön työpaja Varikko

• Puheterapia, mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Erikoissairaan-hoidon tuottamat erityistason palvelut
• Oppimisen erityisen tuen palvelut esiopetuksessa ja perusopetuskessa
• Lapsen tarvitseman tuki varhais-kasvatuksessa
  
• Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut
• Taloudellinen tuki, kiireellinen sijoitus, huostaanotto

Lapsiperheköyhyys

1.

Lasten ja nuorten ylipainoisuus, liikkumattomuus ja ravitsemustottumukset

2

Ammatillisen koulutuksen keskeytykset

3

Alle 30-vuotiaiden korkea työttömyysaste

4

Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat

5

Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten kasvu

6

Hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan kuutta eri Nokialla ajankohtaista ilmiötä ikäryhmittäin. Lisäksi on jaoteltu ne asiat, jotka vaativat toimenpiteitä. Jokaiselle toimenpiteelle on nimetty vastuutaho ja aikataulu. Ilmiöitä ovat

Lapsiperheköyhyys

Suomessa hieman yli 10% lapsista elää köyhyydessä. Taloudellinen köyhyys on monen lapsiperheen arkea Nokiallakin. Köyhyyden taustalla lapsiperheissä on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutos. Toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut Nokialla 2017-2018.

1.

2017

2018

Toimeentulotuen saajien määrän kasvu

Toimeentulotukipäätökset

Toimeentulotukea sai 266 lapsiperhettä, joista 71 oli kahden huoltajan perheitä ja 195 yksinhuoltajaperheitä. (KELA)

Myös korkeakoulutettujen huoltajien perheissä köyhyys on ollut kasvussa. Köyhyydellä on mahdollisuus periytyä sukupolvelta toiselle. Lapsuuden kodin taloudelliset ongelmat ja aikuisiän köyhyys ovat yhteydessä toisiinsa. Tulotason periytymisen on todettu olevan vahvinta sen ääripäissä eli pienituloisuus ja suurituloisuus periytyvät kaikkein eniten. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin vaikuttamalla on mahdollista ennaltaehkäistä köyhyydestä johtuvia negatiivisia vaikutuksia. (Eskelinen&Sironen 2017)

Köyhyys saattaa rajoittaa osallistumista erilaisiin toimintoihin ja siten aiheuttaa syrjäytymistä. Ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein erilaisuuden ja eriarvoisuuden tunnetta, sosiaalisten suhteiden puutetta tai jopa eristäytymistä. (Eskelinen&Sironen 2017, 42-43) Vähävaraisten perheiden lasten valinnanvapaus on rajoittunut esimerkiksi harrastusten tai koulutuksen suhteen. Köyhyys on myös yksi syy kiusaamiselle. Pelastakaa Lapset- järjestö toteutti vuonna 2015 kyselyn, jonka mukaan vähävaraisten perheiden lapsia oli joutunut jäämään pois harrastuksista, joistakin juhlista (esimerkiksi syntymäpäivät) tai luokkaretkiltä. Kyselyn mukaan jopa 69% vähävaraisten perheiden lapsista oli joutunut kiusatuksi alakoulussa köyhyyden vuoksi. Tämä kiusaaminen jää usein aikuisilta huomaamatta. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan syrjivä kiusaaminen on yleisempää kuin koulukiusaaminen. Nokialla tulee varmistaa oppilashuollon riittävä tuki kaikille apua tarvitseville lapsille ja nuorille. Lapsiperheille täytyy tarjota neuvontapalveluita oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä myös taloudellisissa asioissa.

Köyhyys saattaa vaikuttaa nuoren jatko-opintojen valintaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi toisen asteen opintojen maksuttomuus. Tarvittaessa oppimateriaalien hankintaan on mahdollista hakea harkinnanvaraista ehkäisevää toimeentulotukea. Nuori saattaa kokea työskentelyn opintojen ohella hankalaksi tai mahdottomaksi. Nokialla tulee edistää oppimateriaalien saavutettavuutta ja varmistaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon riittävät resurssit. Lisäksi kaupungin vuokra-asuntojen vuokrataso tulee pitää kohtuullisena.

Lapsiystävällinen kunta – ohjelmassa tehdyn

alkukartoituksen jälkeen laadittiin toimintasuunnitelma

ohjelman toteuttamiseksi ja kehittämiskohteiden nimeämiseksi

ja toimeenpanoksi. Lasten ja nuorten osallisuutta koskevissa

toimenpiteissä on huomioitu lasten ja nuorten kyselyssä esiin

nostamia ajatuksia. Lapset ja nuoret toivovat Nokialla matalan

kynnyksen harrastustoimintaa ja vapaa-ajanviettopaikkoja,

joihin on helppo itsenäisesti liikkua. Harrastuspaikkojen

tulisi täten sijaita lähellä kotia. Myös lyhyempiä

harrastuskokeiluja toivottiin.

Nokian kaupunki pystyy tukemaan matalan kynnyksen toimintaa

auttamalla erilaisia järjestöjä niiden toiminnassa. Harrastustakuun

toteutuminen auttaa jokaista lasta ja nuorta löytämään itselleen harrastuksen perheen tulotasosta riippumatta.

Lasten ja nuorten ylipainoisuus, liikkumattomuus ja ravitsemustottumukset

Vain joka kolmas lapsi ja nuori liikkuu suositusten mukaan, eikä kaikkien koululaisten fyysinen toimintakyky riitä arjen tilanteista selviytymiseen. Haasteenamme on myös se, että nuoret jakautuvat elämäntavoiltaan huolestuttavasti hyvin aktiivisiin ja toisaalta hyvin passiivisiin. On myös havaittu, että tytöt liikkuvat poikia vähemmän. Jo vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen tulokset lisäsivät ymmärrystä siitä, että fyysinen tekeminen ja toiminta ovat nykyihmiselle satunnaista ja siten keskimääräisesti vähäisempää kuin mihin aiemmat sukupolvet tottuivat. Tutkimuksessa todetaankin, että katsantokanta liikunnan edistämiseen on radikaalisti muututtava. Organisoitu, ohjattu liikunta on edelleen merkittävässä roolissa lasten ja nuorten elämässä, mutta se ei mitenkään yksin riitä, jos tavoitteena on terveyden kannalta riittävä liikkuminen. Kaikki lapset ja nuoret eivät harrasta seuroissa, osa lopettaa seurassa liikkumisen ja osa seuroissa liikkuvista ei silti saavuta suositusten mukaista liikkumisen määrää.

2

Varhaiskasvatusikäisten osalta on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota lasten monipuoliseen motoristen perustaitojen harjoittamiseen. Hyvät liikkumistaidot ovat yhteydessä runsaampaan fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään myöhemmässä vaiheessa. Fyysinen aktiivisuus lisää tervettä kehosuhdetta ja vaikuttaa oppimiseen ja kongnitiivisiin sekä sosiaalisiin toimintoihin. (Niemistö 2019) Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla kun paikallaanolon määrä vastaavasti lisääntyy. Erityisesti yläkouluikäisten paikallaanolo lisääntyy merkittävästi alakoululaisiin verrattuna ja tyttöjen liikkumista tulisi tarkastella vielä erikseen. Yksi merkille pantava huomio LIITU – tutkimuksessa (2019) oli, että lapset ja nuoret löytävät entistä vähemmän positiivisia merkityksiä liikkumiselle ja toisaalta samalla löydettiin enemmän esteitä liikkumiselle. Eniten esille nostettiin liikunnan harrastamisen kalleus. Tärkeimpiä asioita liikunnassa ovat 11–15-vuotiaille parhaansa yrittäminen ja ilon ja hyvän olon saaminen sekä uusien taitojen oppiminen.  Liikunta ja liikkuminen kilpailevat lasten ja nuorten arjessa yhä useampien asioiden kanssa. On tärkeätä löytää keinoja erityisesti yläkouluikäisten liikkumiseen innostamiseen. Vähän liikkuville tulee löytyä mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikkumiseen kun taas paljon liikkuvien kohdalla haasteena on se, ettei liikkuminen vähene liikaa iän myötä. Myös omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksien lisäämisen tulee kiinnittää huomiota.

Tuoreen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistun Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin (Vasankari&Kolu 2018) mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset ovat mittavat, 3,2–7,5 miljardia euroa. Tämä on Suomen asukaslukuun suhteutettuna 1363 euroa per asukas. Vasankarin ja Kolun 2018 mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon suorissa kustannuksissa sekä tuottavuuskustannuksissa menetettyjen työpanosten osalta. Lisäksi liikkumattomuus aiheuttaa ikääntyneiden koti- ja laitoshoidonkustannuksia, syrjäytymisen kustannuksia sekä sosiaalietuuksien lisäkustannuksia. Liikkumattomuus on iso kuntatalouden ja hyvinvoinnin haaste. Liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset Kangasalla ovat 23 800 000 euroa, selviää UKK-instituutin Seutuliike-ohjelmalle tekemistä laskelmista.

Perusopetus 4. ja 5. luokka v. 2017

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % 

Sukupuoli: yhteensä          Pojat                       Tytöt 

Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017

 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, %

Sukupuoli:

yhteensä              Pojat                 Tytöt 

Lukio 1. ja 2. vuosi

Ammatillinen oppilaitos 

Perusopetus 8. ja 9. lk.

Ravitsemus ja ylipaino

THL:n tuoreesta tilastosta (2019) ilmenee, että melkein joka neljäs lapsi ja nuori on ylipainoinen. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia on ylipainoisia. Ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joiden aikuista vastaava painoindeksi, ISO-BMI on vähintään 25kg/m2. Pojilla ylipainoisuus on selvästi yleisempää kuin tytöillä.  Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden painoindeksi on vähintään 30 kg/m2. Ylipainoa ja lihavuutta verrattiin vuosien 2014 ja 2018 välillä. Ylipainon ja lihavuuden yleisyys on säilynyt suhteellisen samana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL mukaan ylipainoisten riski

sairastua tyypin 2 diabetekseen on kolminkertainen normaalipainoisiin

verrattuna. Vaikeasti lihavilla riski oli 16-kertainen. Vaikka

ylipainon vaarat tunnistetaan, sen todellinen merkitys

sairauksien taustalla näyttää jääneen liian vähälle huomiolle.

Suomessa oli vuonna 2017 noin 2,5 miljoonaa vähintään

ylipainoista aikuista. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja

tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018.

THL:n 2019 mukaan lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat

terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Lihavuus on osasyynä useisiin sairauksiin. Väestön lihavuudesta

seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset.

Nokialta ei ole saatavissa tarkkaa kuntakohtaista tietoa lasten ja nuorten ylipainosta ja lihavuudesta. Tämä johtuu siitä, ettei potilastietojärjestelmään kirjatut pituus- ja painotiedot tällä hetkellä siirry valtakunnalliseen Avohilmo-rekisteriin. Tämä on potilastietojärjestelmään, kirjaamiskäytäntöihin ja kirjaamisen tilastointiin liittyvä iso haaste, joka pitäisi Nokialla ratkaista luotettavan seurantatiedon varmistamiseksi ja jota Lifecare-ohjelmiston toimittaja yrittää ratkaista. Ainostaan kouluterveyskysely tuottaa tällä hetkellä ajankohtaista tietoa nokialaisten lasten ylipainoa ja ravitsemusta koskevista tiedoista, mutta se ei ole kyselytutkimuksena yhtä luotettava kuin dataan perustuva tieto.

Lapsuus on tärkeä ajankohta vaikuttaa ravitsemukseen, koska lasten makumieltymykset ja tottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät suurelta osin aikuisuuteen. Lapsen suhde ruokaan rakentuu lapsen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. THL koordinoi vuosina 2012-2018 Kansallista lihavuusohjelmaa "Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta", jonka tavoitteena oli ehkäistä väestön lihomista ja kääntää lihomiskehitys laskuun väestön terveyden lisäämiseksi ja toimintakykyisten elinvuosien kartuttamiseksi. Ohjelman toisella kaudella 2016 -2018 keskityttiin lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn, eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä terveyden tasa-arvon edistämiseen. Nokian kaupungin Terveyttä edistävien ruokailutottumusten ja ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma 2019–2025 (julkaistu vuonna 2019 syksyllä) mukailee Kansallisen lihavuusohjelman tavoitteita nokialaisesta näkökulmasta ja suunnitelman visio on seuraava:

1

Lapset ja nuoret oppivat monipuolisen ruokailun taidon ja kokevat ruokailoa

2

Hyvällä ravitsemuksella tuetaan terveyttä sekä hyvää toiminta- ja työkykyä läpi elämän

5

Kunnan palveluiden piirissä tarjottava ruoka on maittavaa, ravitsemuslaadultaan suositusten mukaista ja vastaa ruokailijan ravitsemuksellisia tarpeita

4

Kuntalaisten arkiympäristö kannustaa tekemään terveyttä edistäviä ruokavalintoja

3

Asukkaat osaavat ja haluavat tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja ja arvostavat yhdessä syömistä

Visio

Mikään yksittäinen interventio ei poista ylipainoisuusongelmaa. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, verkostoitumista ja oikeanlaista viestintää. Nokian kaupungin toiminnassa keskeisiä toimijoita ovat muun muassa terveydenhuolto, liikuntapalvelut, infrapalvelut, ruokapalvelut, perusopetus ja varhaiskasvatus sekä seurat ja yhdistykset ja niiden välinen tavoitteellinen resursoitu työnjako. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveelliset elintavat säilyvät usein aikuisuuteen asti ja siksi niihin kannattaa panostaa. Varhaiskasvatus ja neuvolajärjestelmä tukevat perheitä ja lapsia terveellisten elintapojen omaksumisessa. Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on koko perheen terveellisten elintapojen edistäminen ja tukeminen.

Indikaattorit kuvina

Ylipainoisuus, %

Sukupuoli: yhteensä               Pojat                           Tytöt 

Perusopetus 8. ja 9. lk. 

Lukio 1. ja 2. vuosi

Ammatillinen oppilaitos 

Lähde: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/elintavat 

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytetään niukasti suosituksiin nähden

Harvemmin kuin kuutena päivänä viikossa hevi-tuotteita käyttää: - 78 % 8.-9. luokkalaisista

- 76 % lukiolaisista 87 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista - 33 % 4. ja 5. luokkalaisista

Tilanne kuitenkin hieman parantunut vuodesta 2013

Aamiaisen syöminen jää monella väliin

Ei syö aamupalaa joka arkiaamu:

- 33 % 8.-9. luokkalaisista

- 28 % lukiolaisista 54 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista - 19,1 % 4. ja 5. luokkalaisista

Tilanne kuitenkin parantunut jonkin verran vuodesta 2013

Kouluruokailun väliin jättäminen

Ei syö koululounasta päivittäin:

- 34 % 8.-9. luokkalaisista

- 32 % lukiolaisista

- 22 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista

Tilanne kuitenkin mennyt parempaan suuntaan vuodesta 2013

Juomavalinnoissa on parantamisen varaa

Juo sokeroitua limsaa tai mehua lähes päivittäin:

- 8,5 % 8.-9. luokkalaisista (pojista lähes 13 %, tytöistä 4 %)

- 6,3 % lukiolaisista (pojista 7,3 %, tytöistä 5,6 %)

- 10,2 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista

(pojista 11,4 %, tytöistä 4,9 %)

Juo energiajuomaa lähes päivittäin:

- 7,2 % 8.-9. luokkalaisista (pojista 13,4 %, tytöistä 1,2 %)

- 1,4 % lukiolaisista (pojista 1,8 %, tytöistä 1,1 %)

- 9,1 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista

(pojista 10,2 %, tytöistä 4,9 %)

Karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai sokeroitua mehua lähes päivittäin käyttävät, %

- 10,4 % 8.-9. luokkalaisista (pojista 13,6 %, tytöistä 6,9 %)

- 6,3 % lukiolaisista (pojista 7,3 %, tytöistä 5,6 %)

- 11,8 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista

(pojista 13 %, tytöistä 7,3 %)

Ylipainoisten osuus on merkittävä

- 20,8 % 8.-9. luokkalaisista (pojista 24,9 %, tytöistä 17,3 %)

- 19 % lukiolaisista (pojista 24,1 %, tytöistä 15,9 %)

- 33 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista

(pojista 33,1 %, tytöistä 32,5 %)

Kouluruokailun suosiossa on kehitettävää

-     Kouluruokailussa käyvien lasten ja nuorten osuus on laskenut pidemmän  

      ajan kuluessa

-     Kaikki aterian osat syö vain harva ruokailija

-     Osalla herkut ja/tai einekset näyttävät korvaavan osittain ”oikeaa ruokaa”

-     Usein toistuva energiajuomien, virvoitusjuomien ja herkkujen käyttö lasten

       ja nuorten keskuudessa

Taulukko Lapset 0-6 vuotta

Taulukko 7-16 vuotiaat

Taulukko 17-29 vuotiaat

Ammatillisen koulutuksen keskeytykset

Nokialla toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on n. 600, joihin voi hakeutua yhteisvalinnan tai jatkuvan haun kautta. Ammatillista koulutusta tarjotaan monipuolisesti kahdeksalla eri alalla, kaksoistutkintomahdollisuus, oppisopimuskoulutusta, osatutkintoja sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta jne. Erityisen tuen opiskelijoita on integroituna tutkintoaloille n. 120. Oppilaitokselle on uudisrakennus suunnitteilla, joka valmistuu vuonna 2022.

Osittain negatiiviset ammatlisen koulutuksen keskeytykset johtuvat siitä, että ammatillisten opintojen aikana ongelmat tulevat helpommin näkyviksi, koska vaatimustaso ja tapa opiskella on erilainen kuin peruskoulussa. Ammatillisissa opinnoissa vaaditaan paljon itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta. Keskeyttäminen aiheutuu usein siitä etteivät opiskelutaidot ja motivoituminen riitä tai elämänhallinta on puutteellista.

3

Työelämään ja ammatteihin tutustumisen merkityksen tärkeys korostuu peruskoulun aikana. Peruskoululaisten tulisi voida tutustua toisen asteen tutkintoihin, jotta oikea alanvalinta helpottuu. Ohjauksen tehtävä huolehtia siitä, että oppilas ohjautuu sellaisiin jatko-opintoihin, joista hänellä on realistista selviytyä. Opiskelijoiden opiskelutaidot, terveydentila ja hyvinvointi vaikuttavat myös merkittävästi opiskeluun ja sen etenemiseen. Jo perusopetuksen aikana tulisi tunnistaa tuen oikea tarve. Oppilaiden toiselle asteelle siirtymisen oikea-aikaisuuteen ja siirtyvien nivelvaiheen tiedonsiirron vahvistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen ammatillisen koulutuksen jälkeen vaatii toimenpiteitä. Nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat haastavat osaa nuorista vaikeuttaen samalla opintoihin kiinnittymistä. Nuoret tarvitsevat myös pysyvää aikuisen ihmisen tukea. Nuoren kannalta on tärkeää,  että nuori tulee aidosti kohdatuksi ja kuulluksi. Myös tiedonsiirtoon ja pysyviin suhteisiin aikuisten kanssa tulisi kiinnittää huomiota.Tämä edellyttää verkostomaista työotetta eri toimijoiden kesken.   Kehitysvammaisen oppilaan kohdalla vammaispalvelu on koulunkäynnin keskeyttämisen yhteydessä mukana miettimässä, mihin nuori sen jälkeen voi sijoittua.

47%

työelämään

Tilastot työllistyneistä / työttömistä

Tredussa, ensimmäinen vuosi perustutkinnon jälkeen:

21%

25%

5,5%

1%

0,3%

0,2%

jatko-opintoihin

(12% ammattikorkeakoulu, 5% ammatillinen koulutus, 0.5% lukioon, 0.1 % yliopistoon)

työttöminä

jää selvittämättömäksi

varusmiespalveluun

eläkkeelle

muuttaa maasta

Keskeytykset ja erot

Alle 30 - vuotiaiden korkea työttömyysaste

 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan Nokialla oli vuonna 2019 elokuussa 291 alle 30 vuotiasta työtöntä työnhakijaa (elokuussa 2018 määrä oli 290). Vuositasolla alle 30 vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt lähes samana. Vuosien 2014-2019 aikana alle 30 vuotiaiden työttömien määrässä on nähtävissä vaihtelua. Vuosien 2014- 2019 tarkastelujaksolla alle 30 vuotiaiden työttömien määrä oli korkeimmillaan heinäkuussa 2016 (588) ja matalimmillaan lokakuussa 2018 (239), jonka jälkeen määrä on kääntynyt jälleen kasvuun ollen vuoden 2019 elokuussa 291. (Taulukko. Nokian alle 30 vuotiaat työttömät vuodesta 2014)

Elokuun 2019 tilaston perusteella voidaan lisäksi todeta, että nokialaisten yleisillä työmarkkinoilla olevien alle 30 vuotiaiden työnhakijoiden määrä on vuositasolla vähentynyt, samoin kuin työllistymistä edistävissä palveluissa ja koulutuksessa olevien nuorten määrä. Huolestuttavaa on, että nokialaisten alle 30 vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen kasvanut. Prosentuaalinen virtamuutos oli vuositasolla + 5,7 %.

4

Nokian kaupunki oli mukana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kokeilussa (1.8.2017 – 31.12.2018), jolloin kaupunki järjesti työllisyyspalvelut kuntansa työttömille henkilöille (ml. alle 30 vuotiaat nuoret), jotka saivat Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Kokeilun pohjalta ollaan hallitusohjelman mukaisesti käynnistetty valmistelu uusien työllisyyshankkeiden/kaupunkikokeilujen käynnistämiseksi. Hankkeiden tavoitteena on parantaa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Hankkeiden kohderyhmä on muotoutumassa siten, että hankkeisiin ohjataan mukana olevissa kunnissa kaikki Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat tai siihen oikeutetut työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat. Näiden lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja vieraskieliset työnhakijat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa. Hankkeiden on arvioitu käynnistyvän vuoden 2020 aikana ja arvioitu kesto on 2,5-3 vuotta.

Elinkeino- ja työllisyyspalveluiden tulosalueen strategiasta ’Nokia 2027’ johdettuna toiminnallisena tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Työllisyyspalvelut on yhteistyössä mm. sosiaali- ja nuorisopalveluiden kanssa järjestänyt alle 30 vuotiaiden nokialaisten nuorten työllistymistä edistäviä palveluja. Nuorisopalvelujen etsivän nuorisotyön ja sosiaalipalveluiden järjestämän AAPO ohjauksen ja nuorten starttipajan jatkoksi on työllisyyspalveluissa kehitetty ja käynnistetty alle 30 vuotiaiden työllistymispolkuja mm. nuorten seinättömän työpajan toimintamallilla.

Nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisemiseksi on

elinkeino- ja työllisyyspalveluiden tulosalueelle

haettu rahoitusta ESR –hankkeeseen.

Ohjauksella eteenpäin -hankkeen kohderyhmänä

ovat toisen asteen opintojen ja työelämän tai

jatko-opintojen siirtymävaiheessa olevat nokialaiset

nuoret. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä

nuorten työttömyyttä sekä edistää nuorten

sijoittumista työmarkkinoille tai jatko-opintoihin.

Nuoria tulee rohkaista jo varhaisessa vaiheessa etsimään omia kiinnostuksen kohteitaan sekä löytämään omia vahvuuksiaan. Kaikki nuorten parissa työskentelevät toimijat pyrkivät ohjaamaan ja tukemaan nuoria työnhaussa sekä elämän ja arjen hallinnassa. Nuorten kokemuksia työelämästä voitaisiin edistää selvittämällä mahdollisuudet nuorten työpalvelun käynnistämiseksi uudelleen.

Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat

Nokialla on tehty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2019-2021 Mielekäs ja hyvinvoiva Nokia.

5

Nokialla on tehty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2019-2021 Mielekäs ja hyvinvoiva Nokia. Se pohjautuu kansalliseen kehittämislinjaukseen, alueelliseen ja paikalliseen hyvinvointisuunnitelmaan sekä kaupunkistrategiaan. Suunnitelman visiona on vahvistaa peruspalveluiden voimavaroja, osaamista ja palvelukokonaisuutta sekä edistää kuntalaisten omaa ja järjestöjen toimintaa mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja päihteetöntä elämäntapaa edistetään tässä suunnitelmassa erilaisin toimenpitein. Tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja perheitä ensisijaisesti omassa lähiympäristössä vanhemmuuden tukemisen ja kasvuympäristön suojaavien tekijöiden kautta. Hoitopolkuja selkiyttämällä sekä osallisuuden kokemuksia lisäämällä mahdollistetaan osallistuminen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. 

Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan suurin osa nokialaisista lapsista ja nuorista kokee mielenterveytensä vähintään melko hyväksi. Nokialaisten lasten ja nuorten tulos ei poikennut muusta Pirkanmaan alueesta tässä asiassa. Mielialaan liittyviä huolia kokee eri ikäryhmissä 10-36% lapsista tai nuorista, mikä on vähemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Mielenterveyden huolia on eniten lukiolaisilla. Tuen saamattomuutta oppilashuollolta on kokenut n. 20% nuorista, mutta resurssia on nostettu Nokialla tämän tutkimuksen jälkeen.

Lasten ja nuorten päihdekokeiluissa ja käytössä on tapahtunut muutosta viime vuosina. Raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja humalahakuinen ja säännöllinen alkoholinkäyttö on vähentynyt. Tytöt ja nuoret naiset ovat yhä hieman raittiimpia kuin pojat ja nuoret miehet, mutta erot ovat tasoittuneet. Myös tupakointi on vähentynyt huomattavasti, mutta nuuskan käyttö on sen sijaan lisääntynyt etenkin ammatillisessa koulutuksessa. Kannabista on kokeillut yläkoululaisista 8%, lukiolaisista 16% ja ammattiin opiskelevista 28%. (Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset 2017)

Nokian katupäivystäjien mukaan keskustelua kannabiksesta on paljon

ja asenteet ovat liberaaleja. Näin ajattelevista ei kuitenkaan kovinkaan

moni käytä itse kannabista. Katupäivystäjät ovat havainneet, että nykyisin

nuoret liikkuvat Nokialla isommissa porukoissa kuin aikaisemmin.

He kokevat tämän viestivän turvattomuuden tunteesta.

Isommalla porukalla on turvallisempi olo. Ilkivaltaa tekevät eivät

ole päivystäjien mukaan samoja nuoria, jotka viettävät aikaa

viikoittain kadulla.

Nokialla lapsille ja nuorille tehdyn kyselyn mukaan (LYK 2019) aikuisten

rooli kodeissa, palveluissa ja harrastuksissa on tärkeä. Lapset ja nuoret

toivoivat eettisiä, oikeudenmukaisia sääntöjä ja niistä kiinni pitäminen

koetaan tärkeänä ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Lapset ja nuoret

toivovat aikuisten vahvempaa puuttumista turvallisuuteen, sääntöjen

noudattamiseen, ruutuaikaan, nimittelyyn, uhkailuun ja päihteisiin. Aikuisilla pitäisi olla enemmän aikaa lapsille.

Lapset ja nuoret toivoivat, että heiltä kysytään toimintatapoja kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi. Lapset ja nuoret kokevat, että mielenterveyspalveluja tarvitsevien tulisi saada helpommin apua. He toivoivat valistusta nuuskan ja päihteiden vaarallisuudesta jo aikaisemmassa vaiheessa alakoulussa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulee pohtia yhdessä lasten ja nuorten kanssa keinoja yksinäisyyden poistamiseksi. Luodaan enemmän merkityksellisiä kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa ja vahvistetaan sitä kautta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alkuvaiheessa ongelmat eivät vielä tarvitse erityisasiantuntijoita, vaan aikuisia nuorten arkeen. Tukea pitää ohjata suoraan nuorelle tai perheelle. Nuorille tulee tehdä selväksi, että välitetään, huolehditaan ja pidetään silmällä.

6

Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten kasvu

Lapsiperheiden sosiaalityössä asiakkaille tehdään sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja, jolloin arvioidaan lapsen ja perheen tuen tarvetta ja järjestetään perheelle tarvittavat palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tehtävänä on tukea asumiseen, perheen henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lastenhoitoon ja kasvatukseen sekä tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista..

Perhekeskus tarjoaa tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Vanhemmille on tarjolla esimerkiksi lasten kasvatukseen, eroasioihin, väkivaltatilanteisiin ja taloudellisiin asioihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Alle kouluikäisten perheissä riskitekijät liittyvät usein vanhemmuuden haasteisiin ja erot ovat yleisiä. Yksinhuoltajuus voi aiheuttaa kuormitusta vanhemmuudelle eikä luonnollisia tukiverkostoja ole aina riittävästi. Sekä työttömyys että liian suuresta työmäärästä johtuva ylikuormitus ovat myös perhe-elämää haittaavia tekijöitä.

Lastensuojelun palveluita tarjotaan lapselle ja nuorelle, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat hänen kasvuaan ja kehitystään tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa niitä. Lastensuojelun palveluita ovat avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö sekä lastensuojelulaitoksissa tehtävä työ.

Nokialla tehtyjen lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on noussut viime aikoina huolestuttavan paljon. Ilmiön taustalla on kasvanut moniongelmaisuus, johon ei ole ennaltaehkäisevällä työllä pystytty riittävän hyvin vaikuttamaan.

Taulukko: lastensuojeluilmoitusten määrä ja kiireelliset sijoitukset

KTS. Hyvinvointitilinpäätös

7

 Lasten parlamentin ja Nuorisovaltuuston lausunnot

Lasten parlamentti

Lasten parlamentti kävi läpi osiot 0-16v osalta: lapsiperhe köyhyys, Lasten ja nuortenylipainoisuus, liikkumattomuus ja ravitsemustottumukset, lastensuojeluilmoitustenmäärä ja kiireelliset sijoitukset. Lastenparlamentti kokee, että hyvinvointiohjelmantoimenpiteet ovat hyviä ja tarpeellisia. Koulujen kerhotoimintaa kannattaa suunnata myös eri ikäryhmille, jotta kerhoa ei lopeteta sen takia että siellä on liikaa koulun nuorimpia tai vanhimpia. Halutaan, että kaikilla olo olisi turvallinen ja osallistuminen olisi helppoa. Oppilaskunnilta on kysyttävä, mitä kerhoja oppilaat toivovat, jotta toiminta on mieluista ja monipuolista.

Nuorisovaltuusto

Nokian nuorisovaltuusto (”nuorisovaltuusto”) kiittää tälle esitetystä lausuntopyynnöstä ja on tyytyväinen, että hyvinvointisuunnitelmassa esitettävät asiat on esitetty keskusteluun kaupungin tasolla. Nokian nuorisovaltuusto esittää kunnioittavimmin seuraavaa tältä pyydetystä lausunnosta.

Nuorisovaltuusto katsoo, että suunnitelman luonnos on valmisteltu hyvin ja erityisesti lopuksi-kappale on hyvä koonti siitä, mitkä ovat keskeisimpiä asioita kehittämistyöntekemiseksi. Nuorisovaltuusto yhtyy kuuteen pääasiallisena esitettyyn haasteeseen, jotka on ratkaistava.

Lapsiperheköyhyys on merkittävä haaste ja nuorisovaltuusto yhtyy huoleen siitä, että köyhyys on merkittävä haaste ja siihen on löydettävä ratkaisuja. Nuorisovaltuusto toteaa, että matalan kynnyksen toiminnot ja nuorille tarjottavat harrastukset ovat aidosti tarpeellisia perheille ja lapsille.

Nuorten ylipainoisuus on edelleen ongelma, jonka ratkaisuiden löytäminen on tarpeellista - haasteet saattavat olla myös tulevaisuudessa edessä, jos lapsuudessa ei löydetä terveyden kannalta parhaita toimintamalleja, ja edelleen jokapäiväiset,aktiivisuutta lisäävät toimenpiteet ovat nuorisovaltuuston kannan mukaan tarpeellisia.Mielenterveysongelmiin nuorisovaltuusto yhtyy ja toteaa, että näihin on tärkeää löytää ratkaisuja, sillä etenkin lukiossa näiden osuus on jo huomattava. Nuorilla esiintyy mielenterveysongelmien lisäksi myös pahoinvointia, jota ei tule unohtaa.

Ammattikoulutuksen keskeytyksissä esille nousi useita haasteita, joiden ratkaisu on tarpeen. Peruskoulujen välillä erot saattavat nuorisovaltuutettujen oman kokemuksen mukaan olla merkittäviä koskien eri ammattikoulujen linjojen tiedottamista kuin esittelyä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto ehdottaa, että kouluissa esitellään riittävän laajasti eri ammattikoulujen linjat ja muut opintosuuntaukset sekä edelleen näistä asioista keskusteltaisiin yhdessä eri yksikköjen kesken kunnallisella tasolla.

Kokonaisuudessaan nuorisovaltuusto katsoo, että suunnitelma on laadittu hyvin ja on tyytyväinen laatimiseen sekä siihen, että kuntalain (510/2015) 26 §:n nojalla nuoriltakin on pyydetty asiaa koskevia kannanottoja. Nuorisovaltuusto toteaa vielä, että ongelmat yleensä linkittyvät toisiinsa, mutta ovat toisaalta yksilöllisiä.

8

Lapsiystävällinen kunta (LYK) - kyselyn yhteenveto

1.-9. luokan oppilaille laadittiin kysely Nokialla hyvin olevista ja kehittämistä vaativista asioista. Kysely laadittiin osana lapsiystävällinen kunta- ohjelman alkukartoitusta ja tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten ajatuksia. Kyselyn tulokset on huomioitu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpide ehdotuksissa.Kyselyn yhteenveto löytyy Nokian kaupungin verkkosivuilta: Lasten ja nuorten ajatuksia Nokiasta.

9

Suunnitelman jalkauttaminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman jalkauttamisesta on päävastuu kaupungin, tulosalueiden ja yksiköiden johdolla. Ilman johtotason yhteisiä linjauksia toimenpiteiden vaikuttavuus jää helposti vajavaiseksi. Näiden linjausten kautta mahdollistetaan yksittäisten työntekijöiden toimintamahdollisuudet tehdä asioita eri tavalla kuin aikaisemmin.

Tästä suunnitelmasta pitää tiedottaa selkeästi ja tiedottamiselle tulee nimetä vastuuhenkilö/-t. Tiedottajalla tulee olla kokonaisvastuu asioista sekä riittävästi toimivaltaa viedä asioita eteenpäin poikkihallinnollisella tasolla. Jos suunnitelman toteutus jää pelkästään yksiköiden varaan, palveluiden rakenteet eivät muutu.

Monialainen yhteistyö edellyttää yhteisen keskustelun lisäksi toimenkuvien uudelleen tarkastelua. Rajapinnat eri toimialojen välillä ovat avainasemassa siinä, miten kokonaisvaltaisesti lasten hyvinvoinnin eteen kyetään yhdessä työskentelemään. Toistaiseksi rajapintoja on rikottu kokeilujen kautta hankerahoituksella, mutta näistä kokeiluista tulee kerätä systemaattista tietoa siitä, mitä on onnistuttu tekemään toisin tai paremmin. Nokian kaupungin työntekijöiltä löytyy paljon osaamista, jota ei tällä hetkellä pystytä täysimääräisesti hyödyntämään, koska se veisi liikaa aikaa siitä perustyöstä, johon henkilö on palkattu. Meillä tulee löytyä rohkeutta rikkoa eri ammattikuntien välisiä rajoja siten, että työaikaa resursoidaan myös toisenlaiseen tekemiseen ja joidenkin palkkaraha maksetaan useamman hallintokunnan pussista. Meidän tulee selkeästi nimetä ne henkilöt, jotka lähtevät tällaisia hallintokuntien välisiä rakenteita suunnittelemaan ja toteuttamaan sekä arvioimaan uusien toimien vaikuttavuutta. Siihenkin tarvitaan työaikaa.

Viranhaltija ei aina koe pystyvänsä järjestämään lapsen ja

nuoren tukea siten, että se vastaisi havaittuun tarpeeseen.

Tällöin palvelujärjestelmää tulee mukauttaa yksilön

tarpeeseen ja kysymys on selkeästi myös johtamiskysymys.

Onko lupa tehdä jotain toisin? Kuka luvan voi antaa?

Mitä se maksaa ja kuka sen maksaa? Esimiehiltä ja kaikilta

työntekijöiltä vaaditaan paljon rohkeutta ja luovuutta

palvelujärjestelmän muutoksessa, koska resurssit ovat rajalliset.

Olemme tämän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla

kehittämässä ja muuttamassa palvelujärjestelmäämme tämän päivän

tarpeisiin. Oikea-aikaisilla ja hyvin yhteen sovitetuilla palveluilla voidaan

vastata paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin. Jokaisen työntekijän tulee

tiedostaa syy, miksi muutosta tehdään. Tiedolla johtaminen korostuu,

koska muutokset pitää perustella hyvin. Tärkein muutos on asennemuutos. Sen toteutumiseksi pitää jokaisen työskennellä. 

10

Seuranta ja arviointi

Erilaisia mittareita tässä suunnitelmassa mainituille asioille löytyy jo tehdyistä ja toteutetuista kaupunkitasoisista suunnitelmista ja ohjelmista. Niitä hyödynnetään tässä suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi. 

Palvelujärjestelmän muuttaminen ja muutosten vaikuttavuuden arviointi vie aikaa. Pidemmällä aikavälillä näiden toimenpiteiden tulisi näkyä valituissa mittareissa. 

Palvelujärjestelmän muuttaminen ja muutosten vaikuttavuuden arviointi vie aikaa. Pidemmällä aikavälillä näiden toimenpiteiden tulisi näkyä valituissa mittareissa.

Lopuksi

1. Palvelujärjestelmän tulee kehittyä ja vahvistua  

• Palvelurakenteiden pitää muuttua vastaamaan tämän päivän tarpeita
• Peruspalveluiden riittävä taso tulee säilyttää
  
• Palveluiden tulee olla oikea-aikaisia ja hyvin yhteensovittuja
  
• Pitää tiedostaa, miksi ja mitä muutetaan
  

2. Painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä

3. Muutos vaatii monialaista yhteistyötä ja sen johtamista

      *      Asennemuutos on tärkeää