HYVINVOINTIKERTOMUS

TAMPERE 2013-2016

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan väestön hyvinvoinnin nykytilaa. Tiedon pohjalta määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä, joita toteutetaan osana kaupungin johtamisjärjestelmää. 

HYVINVOINTIKERTOMUS 

on valmisteltu pienryhmissä. Tekstiä ovat täydentäneet ja kommentoineet useiden eri hallinnonalojen  ja  palveluiden edustajat. 

HYVINVOINTIKERTOMUS

käsiteltiin loppuvuoden 2017 aikana

• Hyvinvointityöryhmässä
• Lautakunnissa
• Kaupunginvaltuustossa

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN

VIITEKEHYS

LÄHDE

Viitekehyksen osa-alueita sekä turvallisuutta ja digitaalisia palveluita vahvistamalla mahdollistetaan ja tuetaan kuntalaisen oman hyvinvoinnin edistämistä ja vähennetään korjaavien palvelujen tarvetta.

Tampereen malli mukailtu: TAFISA: Global Active City- A Framework for Global Active Cities, 2017.

MATALAN KYNNYKSEN LIIKKUMISMAHDOL-LISUUKSIEN LISÄÄMINEN

NOPEA PÄÄSY MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIHIN

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

MISTÄ ON KYSE?

AKTIIVINEN JA HYVIN-VOIVA KUNTALAINEN

JOHTOPÄÄTÖKSET

[email protected]

AJANTASAISTA TIETOA

Väestön hyvinvoinnin kehittymistä seurataan vuosittain. 

Myös toimenpide-esityksiä muokataan tiedon perusteella tarvittaessa.

YMPÄRISTÖ:

• Kaavoitusohjelman moni-puolisuuden vahvistaminen
• Pyöräilyn, kävelyn ja liikkumisen olosuhteita parannetaan

TURVALLISEN YMPÄRISTÖN JA ILMAPIIRIN EDISTÄMINEN

Väestön hyvinvointia tarkas-teltiin viitekehyksen 7 eri osalueen näkökulmasta ja useiden eri tietolähteiden kautta. Nykytilan arviointi tuotti lukuisia onnistumisia ja huolenaiheita sekä toimenpide-ehdotuksia, joita toteutetaan jo nyt osana kaupungin johtamisjärjestelmää.

Jokaisesta viitekehyksen osa-alueesta on nostettu kaksi tärkeintä toimenpide-ehdotusta suunnitelmaksi: 

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNI-TELMAN TOIMEENPANO

IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TUKEMISEKSI LAADITUN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO

TOIMINTAKYKY: 

• Ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen
• Lasten ja nuorten terveys-tottumusten edistäminen

ELÄMÄNTAPA:

•  Yhdenvertaisuussuunni-telman toimeenpano
•  Digitaalisten palvelujen saa-tavuus kaikille kuntalaisille

RAVITSEMUS:

• Lasten ja nuorten ruokakasvatuksen yhteisöllinen toteuttaminen
• Ravitsemusohjauksen lisääminen mielenterveys- ja työllisyyspalveluissa

KULTTUURI JA SIVISTYS:

• Kulttuuripalveluiden saatavuuden parantaminen
• Laajennetaan lapsiperheiden kulttuurilähetteiden saatavuutta

LIIKUNTA: 

• Matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksien parantaminen
• Ikäihmisten liikunta-mahdollisuuksien tukeminen

YHDENVERTAISUUS:

•  Aktiivisen yhteistyön kehittäminen
•  Turvallisuussuunnitelman päivittäminen

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VIITEKEHYS

TAMPERELAISTEN YHDENVERTAISUUS, IDENTITEETTI JA ELÄMÄNLAATU

Tampere on houkutteleva asuinpaikka. Väestö kasvaa tasaisesti ja kasvun myötä tamperelaisuus on muuttunut monimuotoisemmaksi ja värikkäämmäksi. Tampereella on runsas palvelutarjonta ja kaupunki koetaan turvalliseksi asuinpaikaksi.

KOULUTUKSEN ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden nuorten osuus on vähentynyt viime vuosina.  Haasteena on ammatillisen koulutuksen korkea keskeyttämisaste sekä pitkittynyt nuorisotyöttömyys.

HUOLENAIHEITA

TOIMEENTULOTUKI

Pienituloisten osuus on viime vuosina laskenut maltillisesti, mutta on edelleen koko maan tasoa selvästi korkeampi. 

Toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka kasvuvauhti on hidastunut.

YLI 65- VUOTIAIDEN ASUKKAIDEN MÄÄRÄ NOUSSUT

VIERASKIELISTEN JA ULKOMAALAIS-TAUSTAUSTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ NOUSSUT

ONNISTUMISIA

PIENITULOISUUS

Noin 60 %  tamperelaisista aikuisista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi ja palvelu-tutkimus, THL

TULOEROT

Tuloerot ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan (Gini-kerroin 28,8 vuonna 2015).

Kunnan yleinen pienituloisuusaste

TYÖTTÖMYYS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN, MUTTA TYÖTTÖMIÄ ON YHÄ PALJON

NOIN 40 % TYÖTTÖMISTÄ ON PITKÄAIKAIS-TYÖTTÖMIÄ

Negatiivisesti eronneiden osuus lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa

Lähde: Tampereen kaupunki

VÄKIVALLAN tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus on kasvanut ja osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin

Negatiivinen eroaminen= opiskelija eroamisen jälkeen jää työttömäksi tai eroamisen jälkeisestä toiminnasta ei ole tietoa. 

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi ja palvelu-tutkimus, THL

Myös fyysistä uhkaa kokeneiden osuus on lisääntynyt (8,7 %).

Tyytyväisimpiä ovat 55-74-vuotiaat.

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

TAMPERELAISTEN ELÄMÄNTAPA, ESTEETTÖMYYS JA OSALLISUUS

Tampere on vetovoimainen ja elävä kasvukeskus. Uusilla palveluilla ja toimintaympäristöillä pyritään vastaamaan kaikenikäisten kaupunkilaisten palvelutarpeisiin. Palveluiden saavutettavuuteen ja kaupunkilaisten osallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota viime vuosina.

HUOLENAIHEITA

YKSIN ASUVAT

Itsensä yksinäiseksi tuntevien työikäisten osuus on noussut, mutta yli 55-vuotiaiden hieman laskenut tai pysynyt ennallaan.

Peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaisista 9 % kertoo, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Lukiossa vastaava luku on 7 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa 8 %. Osuudet ovat nousseet.

49 % kaupungin asukkaista asuu yhden hengen taloudessa.

TAMPEREELLA TOIMII YLI 400 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN, KULTTUURIN SEKÄ URHEILUN JÄRJESTÖÄ

KAUPUNGIN PALVELUITA KEHITTÄÄ LÄHES 20 ASIAKASRAATIA

Terveydenedistämis-aktiivisuus kertoo organisaation kyvystä integroida terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi perustoimintaa.

ONNISTUMISIA

YKSINÄISYYS

Terveydenedistämisaktiivisuus kaupungin organisaatioissa on kasvanut

Lähde: TEAviisari, THL

ALUEELLISIIN HYVINVOINTIKESKUKSIIN ON KOOTTU KESKEISIÄ JULKISIA PALVELUITA

MYÖS VAPAAEH-TOISTOIMINNAN KOORDINOINTIIN ON PANOSTETTU

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) ikäryhmittäin

Äänestys-prosentti oli 59,3 %. 

29 % osallistuu aktiivisesti  järjestötoimintaan 

(esim. urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta)

Naiset ovat miehiä aktiivisempia osallistujia.

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, THL

Lähde: Kouluterveyskysely, THL

81 % 55 -74-vuotiaista  ja 

41 % yli 75-vuotiaista käyttää internetiä sähköiseen asiointiin.  Osuudet ovat nousseet viime vuosina. 

Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Aikuisten terveys, hyvinvointi- ja palvelututkimus, THL

ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS kuntavaaleissa 2017 palasi vuoden 2008 tasolle. 

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, THL

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY

Suurin osa tamperelaisista kokee terveytensä hyväksi. Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä sähköisten palveluiden valikoima on kasvanut. Ikäimisten sekä lasten ja nuorten palveluissa laatusuositukset täyttyvät monilta osin.

HUOLENAIHEITA

NUUSKA

Tampereella depressio-lääkkeistä korvausta saaneita on enemmän kuin koko maassa keskimäärin kaikissa ikäryhmissä alle 17-vuotiaita lukuunottamatta. 

Nuuskan päivittäinen käyttö on yleistynyt kaikilla kouluasteilla.  Peruskoulu-ikäisistä 4,3 %, lukiossa opiskelevista 3,4 % ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 12,2 % käyttää päivittäin nuuskaa.

DIABETEKSEN vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yli 40-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut tasaisesti.  

55-74-VUOTIAIDEN KOETTU TERVEYS ON HIEMAN HEIKENTYNYT

ONNISTUMISIA

MASENNUS

Noin joka viides yläkoululainen ja nuori kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi

27 % 20-54-VUOTIAISTA KOKEE TERVEYTENSÄ KESKINKERTAISEKSI TAI HUONOKSI

Lähteet: Kouluterveyskysely, THL ja Kela

Ammatillisessa oppilaitoksessa laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran yli 25 % opiskelijoista

TAMPERELAISET sairastavat ja käyttävät julkisia terveydenhuollon palveluja hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin

Yli 40-vuotiaiden pitkäaikaissairastavuus

Lähde: Kela

TOIMINTA-KYKY

Noin 32 % aikuisista käyttää liikaa alkoholia

Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus on hieman kasvanut (12,1 % ).

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvin-vointi- ja palvelututkimus, THL

Lähde: Kouluterveyskysely, THL

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

YMPÄRISTÖ

Ilmanlaatu on pysynyt ennallaan kaupungin kasvusta huolimatta ja uimavedenlaatu on hyvä suuressa osassa järviä. Kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet. Luonnonsuojelualueita on lisätty ohjelman mukaisesti.

Vuodessa sallitaan 35 kpl asemakohtaisia ylityksiä. 

HUOLENAIHEITA

JALANKULKUVÄYLÄT

Jalankulkuväylien liukkaus haittaa joka toista asukasta vähintään jonkin verran.

ASUINYMPÄRISTÖN huonot  liikenne-yhteydet haittaavat  jonkin verran 6,9 %  asukkaista.

ONNISTUMISIA

Aikuisista 87 % on tyytyväinen asuinalueensa olosuhteisiin

SISÄILMA

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelu-tutkimus, THL

JUOMAVEDEN laatu on hyvä. Myös järvi-veden laatu on hyvä suurimmassa osassa järviä.

Pyöräily on 2010-luvulla lisääntynyt, mutta suosio kääntyi laskuun vuonna 2016. Kehitystä selittää pyöräilyn pääreitistöllä käynnissä olevat suuret rakennushankkeet. Talvipyöräily on kuitenkin lisääntynyt.

YMPÄRISTÖ

Lähde: Tampereen kaupunki

VIRKISTYS-

 ja suojelualueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta  on pysynyt viime vuodet noin 27 prosentissa. 

Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet viime vuosina

Lähde: Tampereen kaupunki

LUONNONSUOJELU-alueiden ja -varausten osuus maapinta-alasta on hieman noussut .

2016: 1,1 % 

Lähde: Tampereen kaupunki

KATUPÖLY: Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvotasojen ylitykset ovat pysyneet tavoitteissa  

Lähde: Aikuisten terveys-, hyvin-vointi- ja palvelututkimus, THL

Tampereen yhteensä 142 koulusta ja päiväkodista 54 (38 %) on sisäilmaproses-sissa syksyllä 2017. Joka  toisessa koulussa tutkitaan sisäilmaan liittyviä asioita.

KUNNOSSAPITO?

Resurssien riittävyys?

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

RAVITSEMUS

Ravitsemuksen hyvinvointimatriisin mukaan tamperelaisten ravitsemusta koskeva hyvinvointi on parantunut.  Esimerkiksi koululaisten suhtautuminen ruokailuun ja kotihoidon asiakkaiden lämpimien aterioiden määrät ovat kehittyneet myönteisesti. Myös ikäihmisten ravitsemustilaa seurataan entistä paremmin. 

RAVITSEMUKSEN hyvinvointimatriisin indeksin tulos on parantunut vuodessa 3 %:

2016:  305 / 1 000

2015: 276 / 1 000

HUOLENAIHEITA

VAJAARAVITSEMUS

Väestöryhmittäiset terveyserot ovat suuret ja näkyvät selvästi ruokatottu-muksissa ja ravinnonsaannissa.

AIKUISISTA  lihavia on

  noin 18 % (BMI 30 tai enemmän). Lihavien osuus 55-74 -vuotiaista on noussut 23 prosenttiin. 

LASTEN JA NUORTEN lisääntyvä ylipaino ennakoi terveysmenoja. 

ONNISTUMISIA

RAVITSEMUS

RAVITSEMUS

MATALAN kynnyksen ravitsemusohjausta on tarjolla vähän.

PERUSTERVEYDEN-HUOLLOSSA on yksi ravitsemusterapeutti noin 47 500 asukasta kohden (suositus 1/30 000).

Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut

Lähde: Kouluterveyskysely, THL

Vajaaravitsemuksen aiheuttamat kustannukset ovat kaksinkertai-set lihavuuden aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna. 

Vajaaravittujen osuudet ikäihmisten palveluissa

Lähde: Tampereen Voimia

Lähde: Tampereen Voimia

Alakoulussa 76 % oppilaista kokee, että ruokailemaan on kiva tulla 

Päiväkotilapsista 73 % on sitä mieltä, että ruoka-hetki on kiva hetki.  

TYÖIKÄISET

Aikuisista 23 % käyttää ravinnossaan niukasti tuoreita kasviksia.

Lähteet:

Tampereen Voimia ja Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, THL

Allergiaruokavalioiden osuudet kaikista ruokavalioista ovat melko suuria

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

KULTTUURI JA SIVISTYS

Tampereella kulttuuritarjonta on monipuolista ja vireää. Tarjontaa tuottavat kaupalliset ja kolmannen sektorin toimijat osin kaupungin avustamana sekä kaupunki  omana palvelutuotantona. Kaupunki pyrkii edistämään ja mahdollistamaan omaehtoista ja aktiivista kulttuuritoimintaa.

HUOLENAIHEITA

Kaikki väestöryhmät eivät käytä taide- ja kulttuuri-palveluita tasavertaisesti.

KAUPUNKI TUKEE KULTTUURIN TOIMIJOITA SEKÄ FESTIVAALEJA VUOSITTAIN YHTEENSÄ 15,6  MILJOONALLA EUROILLA

ONNISTUMISIA

ERIARVOISTUMINEN

Kulttuuripalveluiden järjestämissä tapahtumissa käy vuosittain yli 300 000 kävijää

Lähde: Tampereen kaupunki

Noin joka kolmas lapsi ja nuori lukee kirjoja omaksi ilokseen vähintään kuukausittain. Tytöt lukevat enemmän kuin pojat kaikilla kouluasteilla. Ammatillisessa oppilaitoksessa kirjoja lukevia on vähiten.

KULTTUURI JA SIVISTYS

Kaupungin kulttuuripalvelut järjestää vuosittain yli 1 500 tapahtumaa.

88 % esi- ja perusopetuksen oppilaista osallistuu kaupungin kulttuurikasva-tusohjelman toimintaan

Lähde: Tampereen kaupunki

Ohjelma tavoittaa vuosittain 16 000 oppilasta. 

KAUPUNGISSA TOIMII YHTEENSÄ 33 TAITEEN PERUSOPETUSTA TARJOAVAA OPPILAITOSTA

KÄSITYÖTAIDOT

Yläkoululaisista 19 % , lukiolaisista 13 % ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaista 24 % harrastaa käsitöitä tai korjaa laitteita vähintään kuukausittain. Pojat ovat aktiivisempia kuin tytöt. Osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa keskimäärin.

TAMPEREEEN SEUDUN TYÖVÄENOPISTON JÄRJESTÄMILLÄ KURSSEILLA KÄY VUOSITTAIN LÄHES

33 000 HARRASTAJAA

Kaupungin museoissa vierailee vuosittain lähes 690 000 kävijää

Lähde: Tampereen kaupunki

KAUPUNGIN kirjastoissa käy vuosittain noin 2,4 miljoonaa kävijää, jotka tekevät yhteensä noin 4,8 miljoonaa lainaa. E-aineistojen lainausmäärät ovat kasvaneet 57 %.

FESTIVAALEILLE JA SUURIIN YLEISÖTA-PAHTUMIIN OSALLISTUI VUONNA 2016 NOIN

 68 000 KÄVIJÄÄ  

Lähde: Kouluterveys-kysely, THL 2017

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]

LIIKUNTA JA

 FYYSINEN AKTIIVISUUS

Tamperelaiset harrastavat liikuntaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Liikkumista edistävien verkostojen yhteistyönä on toteutettu mm. liikuntavälinelainaamot kirjastoihin sekä saatu liikuntaneuvonta osaksi työllisyys- ja aikuissosiaalityön palveluita. Kaikki koulut ovat mukana Liikkuva koulu- ohjelmassa.

LIIKUNTAVÄLINEIS-TÄ on lainassa keskimäärin yli 80 %. Suosituimpia ovat tasapaino- ja hierontavälineet, kahvakuulat sekä selättimet. 

HUOLENAIHEITA

Noin joka neljäs toisen asteen opiskelija ja joka viides yläkoululainen kertoo ruutuajan ylittävän arkipäivisin neljä tuntia. 

TYÖIKÄISISTÄ noin 27 % ei liiku vapaa-ajallaan viikoittain juuri ollenkaan

ONNISTUMISIA

OIREILU

LIIKUNTA

JOKA NELJÄNNELLÄ  yli 75-vuotiaalla on 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia.

VÄHINTÄÄN tunnin päivässä liikkuvia on alakoulussa 45 %, yläkoulussa 18 % ja toisella asteella alle 15 %.

AKTIIVISESTI LIIKKUVAT: aikuisista alle 30 % harrastaa vakituisesti liikuntaa useita tunteja viikossa

Lähde: Aikuisten terveys- ja hyvinvointi- ja palvelututkimus, THL

Voimavaroja ja kuntalaisten mahdol-lisuuksia osallistua palveluiden kehittä-miseen on lisätty.

KAUPUNGIN liikunnanedistämis-aktiivisuus on kasvanut

YLI TUNNIN viikossa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien lasten ja nuorten osuus on lisääntynyt

Lähteet: Kouluterveyskysely, THL ja Tampereen kaupunki

Joka toinen lukiolainen kokee väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa. Kaikilla kouluasteilla osuudet ovat nousseet. 

OHJATTUA liikuntaa vähintään kuukausittain harrastavat eniten perus-opetuksen 8. ja 9 lk. oppilaat (58 %)

NOIN puolet peruskoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista tietää asuinalueensa harrastus-mahdollisuuksista.

RUUTUAIKA

Noin kolmannes kaikista opiskelijoista, erityisesti tytöistä, kokee viikoittain niska-hartijaseudun kipuja. Alaselän kipuja on viikoittain noin joka viidennellä.

AKTIIVISESTI viikoittain liikkuvien osuus on hieman laskenut

TYÖIKÄISISTÄ noin 27 % ei liiku vapaa-ajallaan säännöllisesti viikoittain juuri ollenkaan

Joka toinen ammatillisen oppilaitoksen opiskelija nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Lukiossa osuus on 46 % ja yläkoulussa 36 %. Osuudet ovat nousseet.

4-vuotiaista lapsista lähes 70 % käyttää erilaisia medioita 1-2 tuntia päivässä. Ei ollenkaan tai vain vähän medioita käyttävien osuudet ovat laskeneet.

LISÄTIETOJA

Koko hyvinvointikertomus on luettavissa osoitteessa: 

[email protected]